26.8.03
Sekava luonto I
On se aika vuodesta, kun keitettyjen rapujen raskas tuoksu valuu kantakaupungin kalakaupoista kaduille.
Kuudentena syyskuuta vuonna 2001 seurueemme taivalsi pimeässä illassa pitkin Tehtaankatua, kun arkkitehti Kettunen huomasi märällä asfaltilla bussipyskin vieressä hurjannäköisen mustan möykyn. Alien-möykky ojenteli raajojaan: vähänläntä jokirapu siinä oli karkumatkalla. Likeiseen ravintolaan rapua ei huolittu, mutta henkilökunta selitti, että rapu säilyy pitkään hengissä jääkaapissa, kunhan sitä ei laita veteen - mokoma vain hukkuisi.
Vein ravun kotiini. Laitoin sen pieneen muoviastiaan ja muoviastian jääkaappiin. Tiesin rapuja pidettävän akvaariossakin, joten koetin konsultoida akvaarioharrastajia ja tiedustella, mahtaisiko jonkun kylmävesiakvaristin altaassa olla tilaa. Potentiaalisena rapuruton kantajana sitä ei voinut palauttaa luontoonkaan. Loppujen lopuksi rapu jäi minulle: se eli lattialla 30 litran muovisaavissa, söi surviaissääsken toukkia ja loi kuorensakin varmaan pari kertaa. Saavissa oli vaaksan verran vettä ja sitä kierrättämässä vanha akvaariosuodatin. Saatoin jäähdyttää vettä ainoastaan asettamalla jäätä kellumaan sen pinnalle, mutta näissä oloissa rapu pärjäili likemmäs joulua, kunnes eräänä aamuna veden virtaus oli lakannut suodattimen äkillisesti tukkeuduttua: hapenpuutteelle herkkä äyriäinen oli hengetön.
Tunnisteet: akvaario, luonto
Timo 16:34
