24.1.04
Nyt
Olen uninen, veto poissa, en ole jaksanut syödäkään. Radiosta tulee samaa musiikkia kuin ennenkin, ja huomaan pohtivani, olisiko aivopuoliskojen väliin mahdollista asentaa ampuma-ase... Täytyy olla parempi tapa harjoittaa mentaalista jätehuoltoa kuin tämä. Ns. elämä (sosiaalinen) vain lakaisee roskat maton alle. Oikea työ ei näemmä voi alkaa koskaan. En jaksa valvoa öitäkään - minulle jää vain sunnuntai jos sekään.
Puhelin soi. Ei olisi tarvinnut. Syödä pitää ja mukava on koskettaakin. "Ole vierelläni kun bloggaan." Miten se vaikuttaisikaan sisältöön?
Timo 19:23
