24.2.04
Erikoislaaduista
Laatuaan julmin on sellainen esteettinen järjestys, joka sitoo materiaan: uusin pakkomielteeni on matto, tällä kertaa neliönmuotoinen, 240-250 cm sivu, mahdollisimman hopeanharmaa. Sellainen täytyisi onnistua hankkimaan.
Kun on onnistunut löytämään vaatteet, joista pitää, on murheellista nähdä niiden kuluvan. En tahtoisi olla kuluttaja: olen kestokuluttaja. Aikaa kulutan surutta.
En pidä kontingenteista käytännön rajoitteista. Olen kokenut vapaavalintaisilla valmiilla aineksilla operoimisen lähes aina lannistavaksi tehtävänasetteluksi. Ready-madessa on jotain saatanallista, ja vanhoista kirjoista löydettyjen kuvien käyttö kuvituksena on sehr unheimlich.
Se, mitä sattuu löytämään, ei oikeastaan ole yhtään sen mielivaltaisempaa kuin se, mitä sattuu keksimään. Mutta nojatuolifilosofin narsismi vain tuntee tämän eron.
Timo 22:06
