|
22.2.04
Pelkkä kokeilu
Kokeilen tuottaa tekstiä siten, että katson itse konekirjoitustaidotonna lähinnä näppäimistöä, ja neiti tässä katsoo, mitä ruudulle syntyy. Vaikuttaa mokoma kommentoivan vain kirjoitusvirheitä... Silti, ideani on, että tällä tavoin kirjoittamistilanne muistuttaa keskustelutilannetta --- tai tilannetta, jossa minä puhun ja puhun ja puhun ja toinen kuuntelee sikäli kuin kuuntelee. Keskusteluakin syntyy, mutta en koe sen soveltuvan päiväkirjamerkinnän sisällöksi. En siis ole täysin varma tämän järjestelyn toimivuudesta, sen mahdollisesta pysyväisluonteesta puhumattakaan. Enkä tule puhuneeksi paljoa, koska spontaani esitelmöintivimmani tuntuu rauhoittuneen. Miten ilmaista hetki, jolloin päässä ei liiku juuri mikään? Eihän se tarkoita, etteikö tuntuisi joltain, tuntuisi siltä, että on hieman nälkä ja että aika kuluu ja että kaikki poliittinen ja ammatillinen tapahtuu jossain verhon takana (tai että itse on siellä, oraakkelin hommaan eksyneenä mutisemassa).
Timo 19:55
|