7.3.04
Otsalamppu
Aluksi kammosin kevätaurinkoa. Nyt tässä paisteessa, junassa matkalla pohjoiseen, kirjoitetaan ylistystä!
Kirjoitin näin eilen. Saapuessani toisessa kerroksessa yli tuulenpieksämän lumisen turvekentän, saatoin havaita mielikuvituksen objektiivisen korrelaatin, palan ideaalisuunnistajan karttaa, jota valaisee taivaan suuri otsalamppu. Kartalla on paikkoja, paikoilla on nimiä, joiden taakse kätkeytyy ihmisiä, mieliä, mahdollisia havaintoja, kokemuksia ja tunteita, paljon laajempia, värikkäämpiä, syvempiä kuin kirjailijat tajuavat kuvata.
Aurinko saa satunnaiset lumihiutaleet* välkkymään. Nyt se ei paista, mutta koetan kuvitella edes vähän.
Ylistyksen kohteeksi kelpaa blogi ilmaisukanavana: tätä sopii todella suositella. Jos mieleesi tulee idea, jolle ei itse keksi välitöntä käyttöä tai joka muuten näyttää karkaavan otteestasi, ilmoita ilmaiseksi blogissa. Runoilija ilmoitti uskovansa blogien lukijakuntaan tältä osin, ja Tommi P. on puhunut samasta asiasta.
Fasaani vaeltaa kirkolle päin. Näkyy pää ja pyrstö.
Timo 16:00
