1.4.04
In Arcadia
Herään useasti aamuyöllä postiluukun väkivaltaiseen kolahdukseen. Paperi täyttää asuntoni, ja lehden lukeminen tuntuu useimmiten niin tylsämieliseltä idealta, että jätän sen väliin: mieluiten teen sen ulkona, ihmisten ilmoilla, kahvilassa, kirjastossa. Tästä syystä annoin itselleni eilen negatiivisen syntymäpäivälahjan: palautin viimeksi saamani laskun Sanomatalon asiakaspalvelupisteeseen, ja tilaus päättyy parahiksi juuri kun ikävuosissani nolla vaihtuu ykköseksi. Elämäni on tästä lähin tasapainoisempaa ja vapaampaa.
Eduskunnan lisärakennus torjuu osaltaan Sanomatalon tyrmäävää vaikutusta kaupunkikuvaan. Se on hyvä. Arkadiankadun suunnasta katsoen nämä kaksi ja Kiasma sulautuvat toisiinsa jännittävällä tavalla. Lisärakennus on kaiken kaikkiaan ansiokas, diplomaattinen synteesi ympäristönsä arkkitehtonisista teemoista: talo kommunikoi, kommunikoiko sen käyttäjä?
Kirjakaapeli ja Pasilan asemalla nyt majaileva musiikkikirjasto saavat uudet tilat Postitalosta. Soisin näkeväni näin syntyvän keskustakirjaston laajenevan siten, että öykkäröivän Sanomatalon vastapainoksi Postitalon pohjoispäähän (olemassaolevaan lomiutuen sisäpihan päälle ja Engelinaukion puolelle) rakennetaan uljaan elegantti laajennussiipi. Löytävätkö kaupungin elimien ja sen asukkaiden sekä Suomen Postin Eläkesäätiön intressit toisensa? Luulisi ainakin arkkitehtitoimisto Helin & Co:ssa oltavan asiasta kiinnostuneita: Pekka Helinin toimisto vastaa niin Eduskuntatalon lisaräkennuksen kuin Postitalon kirjastotilojenkin suunnittelusta.
Tämä on osaltaan jatkoa Fabulassa käydylle keskustelulle.
Timo 19:01
