29.4.04
Tulkkaajapojan paluu
Panun Irlannin-kuulumisia oli mukava lukea. Toden totta, mieshän oli kuin toinen mies (tästä fraasista voi merkitä pisteen latteuksille näiden ottelussa kyynisyyttä vastaan).
Yllättävän monen on vaellettava toisaalle löytääkseen itsensä ja toiset ihmiset. Lieneekö kyseessä nuorten urosten ikiaikainen laumanjättökäyttäytyminen? Ilkka näyttää torontolaislähiöstä pitkää nenää koko Suomelle. Runoilija hakeutuu arotaivaan alle. Oidipus irtautui heimostaan, mutta pakoon päässyt ei kohtaloaan... Löytääkö Impo Singaporesta henkisen kodin? Sepä pistäisikin mietteliääksi.
Luulin, että Panu on absolutisti henkeen ja vereen. Mutta jos hän on Suomessa boheeminpahainen, jonka omanarvontunto on isovanhemmilta perityn raittiusaatteen varassa, niin Irlannissa hän saa hetken kokea olevansa herra, "niin YTM kuin mies voi olla", ja kuten suomalaisen alkoholipolitiikan historiastakin näemme, quod licet Jovi, non licet bovi. Päivä kuninkaana tekee miehelle hyvää, niin hyvää: toivottavasti osa herruudesta kestää kotimaan kamaran kumahduksen.
Timo 20:50
