12.8.04
Ajatusten lähteet 1
Humanistisilla aloilla harjoitetaan paljon väkivaltaa. Se ilmenee erilaisten tekstien kytkemisessä yhteen tutkimustarkoituksia varten. Väkivalta on rakenteellista, mutta tutkimuksen tavoitteena voi olla jonkin tietyn väkivallan kierteen katkaiseminen.
Toisaalta jos onnistumme valikoimaan päälähteiksemme suhteellisen järkiperäisiä tekstejä ja onnistumme liittämään ne yhdeksi kokonaisuudeksi suhteellisen väkivallattomasti, voimme saada aikaiseksi suhteellisen järkevää tekstiä ja perusteltuja teesejä.
Vastaavasti blogimaailmasta löydämme empiirisiä esimerkkejä siitä, miten "suojatyönsä" ulkopuolelle uskaltautunut järjen apologeetta tekee itsestään hieman naurettavan: hän ei saavuta asiantuntemuksen edustajana likimainkaan sitä varmuutta ja uskottavuutta, johon hän voi(si) yltää asiantuntijana. Tämä jokseenkin itsestään selvä vaara unohtuu helposti. Voimme tehdä monenlaisia johtopäätöksiä.
Kokemukseni mukaan filosofisessa tutkimuksessa suurin mysteeri on juuri materiaalin valinta. Näin vapaassa lajissa kriittinen valintakriteeri näyttää osoittautuvan jotenkin raivostuttavan subjektiiviseksi, pragmaattiseksi ja kontingentiksi:
valikoi niin, että voit säilyttää oman järkesi! Materiaalin yleistä laatua on vaikea erottaa sen relevanssista. Aineiston käyttökelpoisuus riippuu täysin siitä, mitä siltä vaatii. Lujan ekspertiisin ulkopuolella päätyy helposti vaatimaan vääriä asioita vääriltä tahoilta, ja alussa asiantuntemusta ei kerta kaikkiaan ole. Tutkimusmetodit auttaisivat, mutta en ole vielä tietoisesti soveltanut yhtäkään, haaveellinen kun olen.
Timo 14:38
