4.3.05
Haju
Nenän hajunystyt ovat isojen aivojen lähimmät henkivartijat. Aistinsolujen aksonit pääsevät silmien välistä, nenäontelon laen ohuen luun pienistä rei-istä (tästä kallonpohjan osasta käytetäänkin nimitystä lamina cribrosa, "reikälevy") suoraan hermokeskukseen, etuaivojen hajukäämiin.
Hajuaistimus tulee siis minne tuleekaan, aivokuorelle, amygdalaan, hippokampukseen, edestä päin, muu aisti-informaatio takaa. Haju sanoo: "Terve, olenkin täällä jo." Haju kokoaa. Koko valtava tavaratalo lepää sen varassa. Haju organisoi menneen. Mikä on inspiraatio, ellei muusan tuoksu!
Sanasta "tuoksu" en kuitenkaan erityisemmin pidä: eufemismina se muistuttaa pahan hajun olemassaolosta. se on julkea näkymättömän nauhan kantaja, joka tuosta vain tuoksahtaa, mitään kysymättä, valmiina esittämään vaatimuksia. Minulla on haju siitä mitä on ja mitä haluan. Tuoksukulttuuri, jota myönnän tuntevani huonosti, tekee tälle tiedolle ja halulle väkivaltaa.
Olen lievästi allerginen, ihmiselle kai, ja jokseenkin tyytyväinen nenäni lievän tukkoisuuteen.
Tuhruisempi aivopoimu.
Timo 00:13
