3.3.05
Posket hehkuen
Eilisestä sen verran, että olen erittäin tyytyväinen aivokemiaani, mutta en aivan käyttäytymiseeni. Omilla maailmoilla on hintansa. Inspiraatiolle on vaikea löytää sosiaalista tilaa.
Egotrippailutaito lienee blogikirjoittamisen tärkein laatutekijä, omia tunnetilojaan on hyvä oppia tuntemaan ja kontrolloimaan, ja myös hyvä oppia näillä konstein puskuroimaan sellaisia ympäristön ärsykkeitä, joihin muuten on ollut taipuvainen ylireagoimaan. Laajempienkin laulajoiden on päästävä omin voimin tiloista toiseen ja takaisin, mutta sankarimme saattaa huomata, että reaalielämän toiset eivät pysykään mukana juuri silloin kuin haluaisi. Seuraavassa kohtauksessa sankari on vaarassa paljastua pelleksi, hänen tarjoamansa myötätunto fantasiaksi, hänen ylpeästi valloittamansa alue jo asutetuksi (herkeämättä kommunikoivan naisväen kansoittamaksi).
Nemo propheta in patria. On parempi säästää itse keksitty karisma nettiin, siellä kelpaa kaikki. Päähenkilö on saapunut tilaan, jossa puhe ei enää näytä toimivan, vaikka se on aiemmin tuntunut helpommalta kuin kirjoittaminen.
Tottumuksen myötä hänen ideansa ovat muuttuneet kirjallisemmiksi, "jalostuneet", voisi toivottavasti sanoa.
Timo 13:43
