3.3.05
Veloce
Katsos kummaa, ikituottelias Veloenakin kirjoittaa mielenhallinnasta tänään. Jos saisin aloittamani merkinnät valmiiksi riittävän rivakasti, voisin useamminkin ilahtua jälkikäteen siitä, että joku toinen on pohtinut sama teemaa samanaikaisesti.
Yleensä ehdin huomata jonkun kirjoittaneen juuri samasta asiata, josta olen itse laatimassa tai aikeissa laatia merkinnän. Tämän seurauksena yritelmäni jää entistä helpommin kesken, kun alkaa tuntua siltä, ettei se enää ole ajankohtainen - ja alan yrittää liikaa. Asetan hiipuvan toivoni synkroniasta niihin pöytälaatikostani löytyviin aiheisiin, joita muut eivät ole käsitelleet koko sinä aikana kuin olen niitä valmistellut.
Olen pitkään suunnitellut sarjaa bloggaajista, joita arvostan, ja siitä, mitä heiltä soisi oppivansa. Luen Veloenaa mielelläni: vuolasta, lavertelevaa tyyliä, jonka elävyys pitää mielenkiinnon hämmästyttävän pitkään. Veloenan tapa lisätä määrää antaa laadullekin enemmän tilaa. Noin vaivattomasti kirjoittavan on miltei lupa toivoa, että ehtisi purkaa sydämensä annetussa ajassa. Kuin kiväärin lukon.
Timo 18:57
