15.5.05
Nosce te ipsum
Veloena on nähnyt unta minusta. Pahoittelen, etten muista nähneeni hänestä. Vastavuoroisuus olisi enemmän kuin suotavaa, sillä Veloenan uni on hieno.
Asunnossani lojuu piirustusvälineitä, joita en ole käyttänyt vuosiin. Valitettavasti.
Matti kävi kuulostelemassa. Totesimme, että filosofi on hyödytön idiootti, ja olimme tyytyväisiä itseemme, tai niin luulin. Kotonaan Matti istahti pöydän ääreen ja näemmä huomasi, ettei ollut saanut päivän keskusteluista kunnon otetta. Koetan auttaa häntä vaatimattomalta osaltani, vaikka pelkään joutuvani myöntämään ajatteluni niin sekavaksi, ettei yhdenkään järkevän ja todellisuudentajuisen lukijan kärsivällisyys voi riittää hapuiluni seurailuun.
Koetin selittää Matille jotain samansuuntaista kuin "käytännön solipisti" Rauno Räsänen omalla tahollaan. Sivumennen sanoen: Kun kerran oppisana "solipsismi" on muodostettu sanoista solus (vain) ja ipse (itse), herää kysymys, eikö myös ässävajaalle muodolle pitäisi voida sepittää klassinen syntyperä. Jos ipe ite on solipismin äitee, niin mistä puhumme tällöin?
Wittgensteinin nimi tipahti huuliltani useaan kertaan, kun yritin kritisoida teorioihin hirttäytymistä, mutta en löytänyt uskottavalta kuulostavia sanoja tai oikein ajatustakaan.
Pienen luonnoksen jos koettaisin piirtää. Naturalistit uskovat terävöittävänsä filosofiaa teknisillä kysymyksillä: "Miten tämä on selitettävissä?" (Lue: osaammeko rakentaa [tekoäly]järjestelmän, joka antaa tällaisen vastauksen?) "Miten voimme arvioida?" (Lue paranoidisti: millainen yleispätevä systeemi vaaditaan ajattelun täydelliseen kontrollointiin?) Tällaisilla kysymyksillä kaiken maailman pseudotieteilijät mainostavat omia tutkimusohjelmiaan eli päähänpinttymiään - ja kauppa käy myös akatemiassa. Tuloksena on hedelmätöntä ja hämäräperäistä metafysiikkaa, jota sen täydellinen runollisuuden puute ei ainakaan pelasta. Se tuhoaa ajattelun vapauden antamatta tilalle mitään. Wittgenstein saa kiemurrella haudassaan.
Ja minä huomaan vain puhuvani ja puhuvani, sillä, toisin kuin Veloena arvelee, olen seurassa harvoin hiljainen.
Timo 11:37
