16.7.05
Metapuheesta etäpuheeseen 3: reflektiotrillereiden reflektiotrilleri
Nappasin otsikkoidean Marilta.
Olen ahdistunut ja levoton. Ongelmani ratkeaisivat, jos pystyisin kirjoittamaan. Niin toivon. Tiedemies totesi kerran toisessa virtuaali-inkarnaatiossaan, että miehen vie itsereflektio vääjäämättä tuhoon. Onko tämä siis lopullisen tuhon alkua, vai olenko sittenkin Feeniksen heimoa - enhän edes ole aivan täysi mies: minulla on isommat rinnat kuin eräillä naisilla, ja käsivarteni ovat hennot, etenkin kun en ole käynyt kuntosalilla kuukausiin. Tänään kävin taas. Se teki hyvää: itsereflektio melkein taukosi, mutta rekisteröin toki tämän ilmiön ja aloin heti pohtia sitä, jotta en olisi henkisesti tyhjän panttina. Taistelin siis kuntoilun päihdyttävää vaikutusta vastaan, vaikka minun ei pitäisi, jos tahdon olla mies Tiedemiehen tarkoittamassa mielessä ja välttää tuhon. Tuo uskomus saattaa yhä näkyä Tiedemiehen eräistä kommenteista: hän on selvästi kiinnostunut kaikenlaisesta pohdiskelusta ja kirjallis-intellektuaalisesta elämänasenteesta, mutta omantunnon varoittavat pistokset pistävät kauas.
Insinöörisovinistisessa maailmassa merkitysten pohtijat ovat naisia ja siivelläeläjiä. Naisia kyllä suojellaan, mutta mies, joka jää ihmettelemään, ammutaan aina ensimmäisenä. Miehellä on varaa vain tarkoituksenmukaisuuteen. Näin hän osoittaa olevansa kunnollinen ja "kiltti" vastakohtana laiskalle ja itsekkäälle, yhteisiä resursseja haaskaavalle ihmiselle (tätä retoriikkaa ovat harrastaneet ainakin Jari ja Tommi, josta on erityisen mukavaa argumentoida vaihtoehtoiskustannuksiin vedoten, että jokin laajojen kansalaispiirien moraalitajun vastainen ratkaisu onkin se kaikkein kiltein). En osaa kuvitella, mikä olisi tänä päivänä vähemmän kiltti tapa käyttää sanaa "kiltti", mutta ei siitä sen enempää.
Tommi selitti, että hänen ristiriitainen ilmaisunsa on ironiaa, jota kyllä osa hänen ystävistään osaa lukea, ja että että hän kirjoittaa nimenomaan lukijalle, jolla on tämänsuuntainen huumorintaju. Kaveripiirin vaikutus näkyy hänen teksteissään enemmän kuin arvaisikaan, väitti hän. Kaverit ovat käytännöllisesti suuntautuneita, eivätkä sorru keskinäisessä kommunikaatiossaan hetkeksikään metapuheeseen. Tommin tapauksessa on kuitenkin vaikea olla ajattelematta, että sisäisen äijän ylläpito käy aika kalliiksi.
Kumpi on tappavampi tapa, teeskentely vai reflektointi?
Timo 01:26
