13.9.05
Ovissa
Tänään on hyvä päivä käydä Kallion virastotalossa. Valossa korostuu tämän vastikään peruskorjatun talon optimistinen eleganssi, varjossa sen lohduton byrokraattinen monotonia. Syysauringon kilossa näyttäytyy kuusikymmenluvun alun henki!
Kaupunginarkistolla on varsin miellyttävät tilat matalassa siipirakennuksessa Eläintarhanlahden puolella. Hieman yllättynyt ja hajamielinen mutta erittäin ystävällinen henkilökunta ottaa huomaansa ovisummeria painaneen tunkeilijan.
Taloyhtiö oli laittanut minut asialle etsimään alkuperäispiirustuksista pihanpuoleisten ulko-ovien mallia. Sain sormeilla yli satavuotiaita sinikopioita (minulle preussinsininen on väreistä pysäyttävin) ja transparentteja, jotka näyttävät läpinäkyvällä vahalla tai hartsilla käsitellyiltä harsokankailta (oikea termi taitaisi olla kalkeerikangas). Selville sain ainoastaan sen, että ovet ovat ilmeisesti alun perin olleet symmetrisiä pariovia, jollaiset tuskin tulevat kysymykseen tänä päivänä.
Lounastettuani marssin reippaasti yliopiston päärakennukseen ilmoittautumaan. Poissaolevaksi.
Missä liikunkin, koetan silti pitää huolen siitä, että ympärilläni hyörii mahdollisimman paljon opiskelijatyttöjä luonnollisina piristeinä.
Mutta fuksit näyttävät huolestuttavasti lapsilta.
Timo 15:04
