25.3.06
Mausta välittämättä
Olen vain reagoinut. En ole etsiytynyt konsertin tapaisiin elämyksiin enkä toisaalta kavahtanut vierasta ja räikeää ympäristöä. Olen sopeutunut ja ajatellut: on mukava olla oppositiossa ja kontrastissa. Musiikki on ollut sitä varten, että siitä on mukava keskustella. Sillä tavoin siihen oppii kiinnittämään huomiota; sillä tavoin siihen oppii uskomaankin, lainaamaan toisten uskoa. Nyt yritän opetella käyttämään sitä (musiikkia, vaikka usko olisi parempi), taustahäiriönä, sillä luullakseni joltain satunnaiselta kannalta väärä tunnelma on ihan hyvä yhtä kuin joltain satunnaiselta kannalta oikea - kunhan vain painostavasti painivien ja itseään riekaloivien ajatusteni lisäksi olisi jokin aistimellinen ilmitodellisuus.
Mutta jokin viimeksi mainitussa hypoteesissa mättää, pettää ja jättää: musiikki ei juuri koskaan kuulosta siltä kuin sen haluaisi kuulostavan. Hyvä musiikki on näin ollen ansaitsematonta armoa, kuten kaikki se, mistä pidän vilpittömästi.
Timo 21:23