28.5.06
Kuumasta puurosta
Kun olin nuori, minulla oli aina yksi ihastus. Onneton. Muutoin olin varuillani, epäluuloinen ja ulkopuolisuuden kyllästämä. Pahuus ei tavoittanut minua, eikä hyvyys.
Nykyisin olen arvaamattomilla tavoilla iloisesti yllättynyt. Siksi rakastan naisia, rakastan inhimillisyyttä naisessa, rakastan naiseutta ihmisessä, niin, etten sittenkään aivan näe toista, en näekään täysin kirkkaasti naista, ihmistä, jota minun olisi opittava rakastamaan.
Kyteekö tässä rinnassa, josta luut sojottavat oudosti ylös, vain halpakaupan skandaali, sentimentaalinen pelkuruus, riistetty sanasto? Vai hyvä hiillos, johon ei saa koskea? Kuka ravistaisi minut hereille? Miksi tällaisia täytyy kysyä, röyhkeitä? Puhaltaisi varoen, rohkeasti.
Onko kypsyydellä edellytykset saavuttaa minut?
Kuinka moni uhkuu vihaa vastakkaista sukupuolta kohtaan vain vakuuttuakseen oman erityisen suhde-elonsa ehdoista ja vakaudesta?
Timo 16:23
