aikani

 

timo.salo@gmail.com

Blogilista

jne.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

Weblog Commenting by HaloScan.com

13.7.06

 

Haikaus illan alla

Matkallalta (jota ei pidä sekoittaa samannimiseen blogiin) lähti taannoin meemiinkutsu. En vastaa vielä, sillä kysymys muuttui yllättävän vakavaksi, suorastaan eksistentiaaliseksi. Mieluisia ihmisiä on paljon ja niin blogejakin, mutta ajusin, tajusin etsiväni blogien moninaisuuden takaa jotain ehjempää.

Onko blogia, jota voisin suositella vilpittömästi? Sellaista on vaikea löytää, kun en usko omaan vilpittömyyteeni muutoin kuin Toisen kaikkein lävistävimmän katseen alla... Jos on jotain, mitä blogeista etsin, se on puhdassydämisyys. En keksi parempaa ilmausta. Yksittäisen ihmisen vilpittömänä äänenä blogi pääsee joskus lähelle tuota ankaraa ihannetta, ja joskus erilaiset äänet näyttäisivät voivan yhdistyä itseään suuremmaksi ja kirkkaammaksi muodoksi.

En haluaisi olla metafyysinen enkä käyttää transsendenssin käsitettä, en myöskään tehdä myönnytystä matalamielisyydelle tunnnustautumalla elitistiksi: puhdassydämisyys on nähdäkseni jotain täysin jokapäiväistä mutta silti vaikeasti saavutettavaa, sillä häilyvyydessämme emme kykene kuvaamaan edes omaa häilyvyyttämme ilman värittymiä. Olen tuskin ainut, joka intuitiivisesti tunnustaa kulttuurin tai erityisesti korkeakulttuurin, niin tieteen kuin taiteenkin, päämääräksi tai omimmaksi tunnusmerkiksi juuri tämän värittymättömyyden.

Bachin kuuntelu on vaarallista. Sen jälkeen täysin normaalia halpamaisuutta, sellaista, jota terveeltä aikuiselta edellytetään, on vaikea sietää.

Tosiasioissa itsessään ei ole mitään, mikä estäisi mystikkoa sopeutumasta maailmaan.

Häikäiseviä yrityksiä ja kunnioitettavia epäonnistumisia on paljon, mutta juuri nyt en koe täysin rehellisesti pystyväni suosittelemaan sitä enkä tätä. Mitä yrittäisin todistella, mitä heikkouttani peitellä turhamaisesti, ketä mielistellä? Pidän eri blogeista eri syistä, mutta nyt juuri nyt etsin sitä yhtä...


Comments:
Seisot metsässä, näetkö?

Voi tietysti olla että sekoitan toisiinsa kaksi asiaa, samoja sanoja kun ovat monesti olleet kirjoitettuina ja puhuttuina, mutta ymmärrän tästä että arvostat itsesi kaltaista. Etsit itseäsi?
 
Puhdassydämisyys on aina hyvä kriteeri, blogeissa tai muualla. Kaikkein ankarimmin otettunakin moni pääsee kiitettävän lähelle, mutta voiko puhdassydämisyydessä olla harmaan sävyjä? Myötätunto, eläytymiskyky, kyky ihmetellä, kyky antaa ja kyky vastaanottaa ovat myös hyvän, suosituksen ansaitsevia määreitä. Muuten olen sitä mieltä, että tuossa Viiveen ajatuksessa on ideaa.
 
Narsismi on tietysti aina vaarana, se, että samastuu ihanteeseensa. Vai onko sittenkään aina, kaikkialla, samalla tavalla?
 
Klassikkokirjoista saa irti paljon. Omituisinta on, että ne yleensä antavat muita kirjoja enemmän tilaa omalle ajattelulle.

Ei kai "paras" blogikaan olekaan välttämättä puhdasmielinen. Tärkeintä blogissa onkin tahallinen tai tahaton ajatusten herättäminen.
 
Lähetä kommentti