1.9.06
Jotain sekavaa
On hyvä, ettei sosiaalisesta vaihdannasta tarvitse pitää kirjaa. Tarvitsen tekosyitä, jotta voin hoitaa omat asiani. Muutoin ilmoittaudun kuitenkin tyhjän pantiksi. On sivumennen sanoen parempi olla tyhjän kuin jonkin suunnattoman epävarman pantti. Ja on hienoa, jos voi hetkittäin koettaa merkitä jotain jollekulle, joka on siinä itsenään läsnä.
Olen ollut koko päivän likimain ja jotakuinkin tilassa, jossa saatan puhua vain pehmoisia. En kykene fokusoimaan mihinkään erityiseen. Maailma on täynnä tosiasioita. Totta on liikaa. Eikä minulla ole asiaa. Voin kuitenkin koettaa hurskastella, että tällainen on ihmisen osa - toteutua aina vain osaksi... Se hyöty tämänlaatuisesta keskittymiskyvyttömyyden sumuverhosta on, että sen takaa kykenen tekemään joitain sellaisia esteettisiä erotteluja, jotka eivät onnistu silloin, kun kulloinenkin asia itse näkyy liian selvästi - selvästi omassa enemmän tai vähemmän tympeässä itsestäänselvyydessään.
Kuuntelenpa siis musiikkia, mitä en tee joka päivä, sillä suhteeni musiikkiin on edelleen hieman samanlainen kuin suhteeni alkoholiin, seuraelämään tai yhteiskuntaan. Hämmentynyt. Samalla tutkailen käsikirjoitustani ja koetan nähdä siinä syntymäisillään olevia hahmoja.
Timo 22:19
