aikani

 

timo.salo@gmail.com

Blogilista

jne.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

Weblog Commenting by HaloScan.com

3.5.06

 

Kesken jäänyt blogimerkintä syksyltä 2003

Runoillan (23.10.) jälkilöylyt

Osallistuin runoiltaan makasiineilla. Jotenkin eri suunnista kasaantui ryhmä jotenkin samoja ihmisiä
seurue
Outo intiimiys
naisissa oli nuorisoherätyksen suloutta

runot olivat moralisoivia unia
siihen kuroutuvaan kudokseen jäi kiinni

että kuron ja harsin.

Ulkopuolella valkeavatsainen hiiri nousi puuhun. Seuraavan yön unessa oli lepakoita puussa. Ne katsoivat ikkunasta sisään. Niillä oli ihmiskasvot. Siitä tunnisti viiksisiipan, ripsisiipan, kun taas tavallinen pohjanlepakko on vain pieni karvaeläin.

Joka on
minuakin estyneempi, häpeilevämpi ja kunniallisempi

sittenkin helppo olla

Voiko rappion välttää välttämällä sen ilmeisimpiä muotoja.
Kuten tupakkaa, alkoholia tai runoilijoiden seuraa, jolle olen ehkä altistunut pahiten, sillä otan kaikki asiat asioina ja jaksan vaikuttua ihmisistä. Tai seksiä, jota olen vältellyt syystä, joka ei ole meille näemmä ilmeinen eikä ahdistavakaan. Onhan se onni onnettomuudessa ja päinvastoin, ettei mikään rankistu eikä edes osu kovin lähelle. Paitsi hiusten väri ja umpilisäkkeen puhkeamisen ajankohta.

Suopeassa suosiossa oloa, ei ongelmia
himoittunakin

Etukäteen, ettei vaadi mitään

Arjen hiertokulku, kasvot objektiivista todellisuutta vasten

mehän tarvitsemme luonnon toistemme välille
näillä nurkilla

Eikä ihmisluonnon karkeaa mallia
Joka jää operoimaan kun luonto riisutaan

Kuka muka viihtyy tässä paatumuksen tavaratalossa? Kaikella kunnioituksella.

pahimmassa tapauksessa, ja se on kai toteutunut jo, ihmiset hakeutuvat yhteen vain mitatakseen markkina-arvonsa. Onhan yleisesti tiedossa, ettei nöyryytyksillä ole mitään rajaa


On arvoitus: mikä epäromanttisuudessa vetoaa?

Romantiikka muka löytyy hyllyltä: kynttilöitä, viiniä, runoja, ällöttävämmästä rekvisiitasta puhumattakaan
Tai sitten se on kauniissa ilmassa tänään ja lumihangessa. Toki luonto täytyy olla. Milloin suomalainen olisi rakastuneempi kuin yksin järven selällä? Luonto täytyy olla, matka alkuräjähdyksestä tähän pisteeseen, joka on yksi ja sama. Siitä se alkaa.

Olen viihtynyt rakastuneena
selällä
ihmisen asuun
uskollisuus ihastuksille
olen tallessa
en ole tähän ikään mennessä ehtinyt tulla rakastetuksi

Arkinen
Haluttuna tai harkittuna olo

Jokamieshän haluaa aina
Niin että nainen voi harkita, mitä sillä tekee:
Jos lempi leimahtaa, niin hyvä
Mutta muuten mitä turhia.
Minä tunnen vielä vähemmän
Tekee mieli pyytää anteeksi kun olen näin asiattoman nirso.

En halua, että minua mittoillaan kuin huonekalua. Olen kerännyt huonekaluja. Tiedän mitä se on.

Eteisen kaappeja
Jätin mitan niille sijoilleen, oikoselleen
Asunnossani näkyvät silleen jättämisen seuraukset


myrkyllinen

-

Tunnisteet: ,


Comments: Lähetä kommentti