14.2.07
Kasvonäkymistä
Ihmiskasvojen raapustelu on hiljalleen voimistuva harrastukseni, toistaiseksi päämäärätön. Pikkunaamasta on tullut minulle eräänlainen nimikirjoitus. Kukin kukin esittää mahdollista henkilöä, ja näiden inhimillisten mahdollisuuksien loputon kirjo tuntuu huimaavalta. Samalla puumerkki kuitenkin edustaa piirtäjänsä, ja muotokuvista löytyy aina omakuvallinen aspekti. Narsismilla on monet kasvot.
Toisinaan kuitenkin yritän elvyttää vanhoja taitojani ja piirtää näköistä. Se on useimmiten työlästä ja vaikeaa; toiset mallit ovat tunnetusti helpompia kuin toiset. Viittaussuhde tunnettuun partikulaariseen henkilöön voi tietysti syntyä monella tavalla, eikä liene kunniaksi piirtäjän taidoille, jos se muodostuu helpoiten tahattomasti tai vahingossa.
Kerran löysin satunnaisten raapustelujeni joukosta reippaan poliitikonalun profiilin:

Toisella kertaa yritin piirtää kuvia parista dodolaisesta, jolloin yksi kuva yllätti tavoittamalla jotain herkkäpiirteistä:
[Transparent gif -kuvien julkaiseminen blogin pääsivulla näyttää käyneen mahdottomaksi Bloggerin kautta: läpinäkyvyys katoaa ja linkki alkuperäiseen kuvaan ei toimi. Noista ensimmäinen on läpinäkyvä - nyt, kun sijoitin sen Flickriin.]Tunnisteet: piirros
Timo 10:31
(0) kommentoi
6.2.07
Taiteilija mutisee taas itsekseen
Olen ehkä uudelleen rakastumassa lyijykynään. Suhina saattanee vähitellen täyttää huoneeni.
Mitä sanottavaa minulla muka olisi - paperin ja grafiittipuikon avioliittoa vastaan, tai sen valonhehkuista täyttymystä skannerin kannen alla!
Tunnisteet: kuva, lyijykynä, piirros
Timo 01:57
(8) kommentoi
22.1.07
Luonnostelua Escherin hengessä

Tunnisteet: kuva, laatoitus, piirros
Timo 20:32
(0) kommentoi
13.1.07
Määreiden määrättömyydestä
Taisin innostua liikaa uudesta luokitteluoptiosta. Idea on kaunis, hahmotteilla oleva lopputulos vähän ruma. Vapaasti luonnontilassa kirmanneet merkinnät ovat muuttuneet arkistokyborgeiksi. Rauhassa uinuneiden muistiinpanojen neitseellisyys on tärvelty.
Sanalistat roikkuvat lyhkäisten tekstieni ja pienten kuvieni perässä surkuhupaisina, venyvinä laahuksina; kirjasin edes voisi olla pienempi, mutta uudesta Bloggerista ei näytä löytyvän pääsyä label-osion koodiin. Assosiointi- ja hahmotusapuna laputustoiminto on mainio, mutta tahtoisin käyttää sitä hieman vähemmän huomiota herättävällä tavalla.
Vaan kerranpa vielä keksin luontevammat luokitukset, kauniimmat kategoriat!
[Lisäys klo 16.33: huomasin, että labeleilla oli tyyli, joka piti vain määritellä. Täten ongelma ratkesi.]
Tunnisteet: blogin muutokset, järjestys, kuva, luokittelu, piirros, sanat
Timo 15:03
(0) kommentoi
12.1.07
Ensimmäinen yritys lähestyä vakavaa iloa

Lähestyn teitä, arvon kanssabloggaajat. Varokaa!
Joudun pahoittelemaan, etten raportoinut, vaikka lupasin: tapasin teistä useita joulun alla useaan eri otteeseen, mutten jaksanut kirjoittaa kokemuksistani yhden yhtä millään muotoa välitöntä juttua. Flunssa vaivasi, ja pyydän tässä anteeksi, että saatoin ajattelemattomuuttani tartuttaa sen joihinkuihin teistä. Takavasemmalta yllättänyt astma pahensi flunssaa, ja olin vanhentuneen lääkereseptini kanssa naurettavan neuvoton. Mutta, kuten sanottu, jouluinen kulkutauti on harmin paikka, ja tyhmimmän välinpitämättömyyden pitäisi väistyä edes tuolloin, kun useimpien tunnustama juhlamieli herättelee hillitysti tunteet... Tunteet - mistä asti ja millaiset? Hajanaiset, peittyneet, jostain hallitsemattomasti kohoilevat. Uusia kohtaamisia on vaikea muistella, kun on vetäytynyt, unohtunut jahtaamaan niin sanotun menneisyyden niin sanottuja haamuja, tajuamatta löytämäänsä, näkemättä vastaantulevaa ja läsnä olevaa...
Tähän itsetutkiskeluun ja -mutkisteluun palaan myöhemmin, vaikka se on mennyt niin pitkälle, että alan vähitellen uskoa, että kaikki suhteet ja identiteetit rakentuvat hyvin yksinkertaisista teoista ja valinnoista, vuorovaikutustilanteista, joiden merkitys karkaa meiltä helposti kaikessa yksinkertaisuudessaan... Kaltaisellani neurootikolla peruspalikat ovat jääneet jumiin patterin taakse... Lienee parasta palata näihin asioihin myöhemmin. Tahdon kiittää kaikkia ja mainita, että taannoisen joulukorttini kynttelikkö on Euf-emäntämme. (Hänen ikkunallaan siis.)
Tunnisteet: kuva, muistot, neuroottisuus, piirros, tunteet
Timo 22:15
(0) kommentoi
14.12.06
O Patetia!
Jostain mieleeni juolahtanut SchizoBlog on tehnyt käitteestä fiiliskuva käsitteen. Minulla on parhaillaan tunne, joten arvoin arkistoistani tällaisen:
Huomenna on taas suruttomampi olo: illalla on mm. blogipikkujoulut.
Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 21:32
(1) kommentoi
5.12.06

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 03:37
(0) kommentoi
4.12.06
Asenteeksi!

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 02:03
(0) kommentoi
25.4.06
Lanka
Yksi sadoista asioista, jotka sain aikaan viime lauantaina.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 12:22
(0) kommentoi
19.1.06
Hämmennyksen kauhistus
Elämässä ei lue, mistä päästä se pitää avata.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 15:10
(0) kommentoi
18.1.06
Ajatuksen akanvirrassa
Valitettavasti tunnen molemmat osapuolet liian hyvin.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 20:35
(0) kommentoi
Rintamalinja kääntyy kirjoitussuuntaan
Teidän Armonne käy vaivatta vääryydestä.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 18:03
(0) kommentoi
17.1.06
On pakko ruveta oikopäätä keski-ikäiseksi

runoilijaksi.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 10:47
(0) kommentoi
Jokin siinä itsekunnioituksessa vielä jarruttelee sitä luomisvimmaa.Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 09:52
(0) kommentoi
Tekeekö mieli
työtä lain vaiko
koko ajan?Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 09:49
(0) kommentoi
16.1.06
Paperisääli

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 22:38
(0) kommentoi
Vaalisalaisuus
Kun pienenä poikana kysyin vanhemmiltani, ketä he äänestivät vaaleissa, he kieltäytyivät vastaamasta vedoten vaalisalaisuuteen. En osaa sanoa, pelkäsivätkö he, että kertoisin toisille lapsille, sillä perheemme poliittisissa mielipiteissä ei ollut mitään erityisen poikkeavaa, enkä varsinaisesti ollut tekemisissä toisten lasten kanssa, aikuisten pikemmin. Joka tapauksessa politiikka oli perheessämme lapsen näkökulmasta tabu, kuten raha ja työkin sekä isälleni uskonto. Äitini sisaren, rakkaan, nyt jo edesmenneen, tätini kanssa liimailin kerran Raino Westerholmin (krist.) vaalijulisteita maitolaitureihin.
Luin viime viikolla pikku-uutisen: nuoruuteni maisemissa oli kaadettu traktorilla vaalimainos. Paheksun syvästi vaalien häirintää, mutta pystyn jotenkin eläytymään moisen kolttosen takana mahdollisesti kummittelevaan ikokonklastiseen impulssiin: ehdokkaiden hävyttömässä naamarivissä on jotain, mikä loukkaa pohojalaasta sieluani eli sitä persoonani vanhakantaista osaa, jota voi ilkeästi nimitellä agraarifasistiseksi.
Kaikella kunnioituksella, se loukkaa jollain tavoin samansuuntaisesti kuin Mannerheimintiellä yllättäen paikalle ilmestyvä aiemmin tuntematon kaverin kaveri saattaa loukata kaksvitosta minua ottamalla korostetun rennosti puheeksi kulahtaneisiin maksullisiin naisiin kohdistuvan intressinsä, jonka hän uskoo voivansa jakaa kanssamme: Ei ei, tällainen tilanne ei ole mahdollinen, en kuulu tänne, on paettava välittömästi.
En oikein kyennyt innostumaan presidentinvaalien ensimmäisestä kierroksesta. Suoran kansanvaalin banaalius vahvisti perimmäisen poliittisen kodittomuuteni tunnetta, ja valintani kohdistui lopulta oikeasti läheiseen henkilöön: ohitin äänestyspaikan ja jatkoin sovittuun kohtaamispaikkaan, jotta en myöhästyisi liikaa.
Palattuani alkoi kaduttaa.
Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 09:49
(0) kommentoi
15.1.06
Sama skannerin laulu
Tunnustuksia, aforistisia lauseita ja nopeasti piirrettyjä ihmishahmoja: pelkäänkin vaikuttavani jälkijättöiseltä ja lällyltä versiolta Henrik Tikkasesta!
Kaikki tämän viikonlopun kuvat ovat raapusteluita yhdeltä ja samalta luennolta, tai niin luulisin, kenties vuodelta 2003 tai 2004. Skannatulla A4-liuskalla on yli kahdeksankymmentä hahmoa (likimain saman verran kuin ns. elävässä elämässä tapaamiani bloggaajatoverreita). Kuvien digitointi ja julkaisu vaatii selvästi enemmän aikaa ja huomiota kuin niiden piirtäminen.

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 18:10
(0) kommentoi
13.1.06

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 19:11
(0) kommentoi

Tunnisteet: kuva, piirros
Timo 19:05
(0) kommentoi